Kissakriisi
Valitettavan usein saamme lukea otsikoita hylätyistä, vapaana ulkoilevista ja leikkaamattomista kissoista. Edelleen elää legendat ”Naaraan on synnytettävä vähintään kerran”, ”Vapaana kissa elää onnellisempaa elämää” tai ”Kyllä maatiaiskissa pitää itsestään huolen”. Olipa kissa sitten maatiainen, kotikissa tai rotukissa, ne vaativat aina yhtä paljon rakkautta, hoitoa ja huolenpitoa. Valvottua ja turvallista elämää.
Kissa on mitä ihanin ja suht helppohoitoinen lemmikkieläin ja sen suosio kasvaa vuosi vuodelta. Tässä samassa suhteessa, ei kuitenkaan kissan arvostus ole noussut. Mikä neuvoksi?
Vapaana kulkeva leikkaamaton kissa
Naaraskissan tiineys kestää n. kaksi kuukautta. Se synnyttää kerralla keskimäärin 2-5 pentua ja vuoden aikana pahimmillaan naaras voi synnyttää jopa 5 pentuetta. Tämä ei ole kissan terveydelle hyväksi.
Uroskissa voi astua lukemattoman määrän naaraita ollessaan leikkaamaton. Niiden virtsa haisee erittäin voimakkaalle, reviiri on laaja ja ne useimmiten käyttäytyvät melko aggressiivisesti toisia eläimiä kohtaan.
Kissan kastroinnin /steriloinnin hyödyt
Kissa operoidaan rauhoitettuna ja haavat paranevat erittäin nopeasti. Uroskissa on täysin entisellään jo samana päivänä, naaraskissalla toipumiseen menee muutama päivä. Toimenpide tekee kissasta lisääntymiskyvyttömän, se vaikuttaa kissan hormonitasapainoon ja hyvinvointiin positiivisesti. Virtsan haju ja merkkaamistarve vähenee.
Kissa viihtyy sisäkissana entistä paremmin, kun hormonit ja tuoksut ei houkuttele sitä ulos. Mikäli kissa kuitenkin tekee maalla töitä hiirikissana, sen reviiri pienenee, se pysyttelee paremmin omassa pihapiirissä hiirestämässä ja tämä puolestaan vähentää tappelua naapurikissojen kanssa.
Kissan rokottaminen, tarttuvat taudit ja tutkimukset
Rokotukset ovat erittäin tärkeä ja edullinen osa niin sisä- kuin ulkokissan hoitoa ja hyvinvointia. Suomessa kissat suositellaan rokotettavaksi kissaruttoa, kissaflunssaa ja tarvittaessa myös rabiesta vastaan. Vapaana liikkuvilla nuorilla kissoilla, joilla on riittämätön rokotesuoja, esiintyy mm. kissaruttoa. Hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia ja niiden aiheuttamia tartuntoja esiintyy myös jatkuvasti.
Muita taudinaiheuttajia virusten lisäksi ovat mm. bakteerit, sienet ja loiset.
Rotukissatoiminnassa panostetaan erittäin paljon kissojen terveyteen ja hyvinvointiin. Kissaliiton alaiset kasvattajat tutkituttavat kissansa ennen jalostuskäyttöä mm. FIV, Felv varalta, niiltä testataan veriryhmät ja monella rodulla on lisäksi pakollisia rotukohtaisia testejä.
Näistä esimerkkejä persialainen: Polykystinen munuaissairaus (PKD) testataan dna-testillä. Maine Coon: Hypertrofinen kardiomyopatia (HCM) on testattava dna-testillä. HCM-ultraus tulee pakolliseksi 1.1.2020 lähtien sekä lonkkakuvaus kasvatukseen käytettäviltä kissoilta. Ragdoll: Hypertrofinen kardiomyopatia (HCM) on testattava dna-testillä. Itämaiset rodut: Sokeuteen johtava silmän verkkokalvon rappeumasairaus (PRA) on testattava. Sfinx ja norjalainen metsäkissa roduilla on pakollista tehdä sydänultraus ja vain terveiksi testatuilla kissoilla saa kasvattaa. Lisäksi valkoisien kissojen tulee olla kuulevia, kuurolla kissalla ei saa kasvattaa.
Testauksien ja tutkimustulosten avulla rotukissojen terveystilanne Suomessa ollaan saatu erittäin hyvään ja vakaaseen tilaan. Vain tutkituttamalla ja testaamalla tiedät tilanteen.
Rotukissalla on aina rekisterikirja
Kissanpennun rekisterikirja Suomen Kissaliitossa maksaa vain noin 30 euroa. Suomessa pääsääntöinen rotukissarekisteri on Suomen Kissaliitto.
Oikean rotukissan aitouden voit varmistaa vain saamalla rekisterikirjan.
Älä tue pentutehtailua
Myyntipalstoille on rotukissaharrastuksen suosion kasvaessa löytäneet myös sekarotuiset ja ”puolirotukissat”, joita kaupataan vain madotettuina ja EU-passilla. Yksikään sekarotuinen, mix tai puolirotukissa, ei siis ole rotukissa. Näitä kissoja ei voi rekisteröidä, niiden kasvattajilla ei ole kasvattajanimeä. Vanhempia ei ole terveystestattu ja vanhempien sukutauluista harvoin on mitään virallista, tarkkaa tietoa.
Mikäli vanhemmilla on Kissaliiton viralliset rekisterikirjat, mutta pentuja ei rekisteröidä, on tämä merkkinä siitä, että pennuttaja ei viitsi paneutua, tai ei halua sitoutua kissojen ja pentujen terveyttä edistäviin sääntöihin. Tietämätön ihminen voi pahimmassa tapauksessa yhdistäessään kaksi tuntematonta kissaa tai rotua toisiinsa saada aikaan suuria terveydellisiä ongelmia. Nämä ongelmat tulevat pennun uuden omistajan vastuulle ja maksettavaksi.
Rekisteröity ja huolellisesti hoidettu rotukissanpentu voi rodusta riippuen maksaa 600-2000 euroa. Miksi siis maksaa tuoteväärennöksestä lähes sama hinta, kuin oikealle kasvattajalle aidosta, testatusta, hyvin hoidetusta ja rekisteröidystä pennusta?
Suomessa hylätään yli 20 000 kissaa vuodessa. Jos siis etsit tavallista koti-/maatiaiskissaa, tee hyvä päätös ja ota se hoiviisi löytöeläinkodista.
Ostaja määrää tarjonnan. Niin kauan kuin on kysyntää, on tarjontaa.
Älä siis tue pentutehtailua!
- Suomessa kissat rokotetaan tavallisimmin kissaruttoa (panleukopeniavirus) ja kissaflunssia (herpes- ja calicivirus +/-klamydia) vastaan. Tyypillisesti kissat rokotetaan kaksi kertaa pentuna ja yhden vuoden iässä, jonka jälkeen rokotteen valmistajan ilmoittaman aikataulun mukaan. (yhden–kolmen vuoden välein). Rokottamalla kissasi suojaat sitä sairastumiselta ko. tauteihin.
- Mikrosirutus ja omistajatiedon rekisteröinti auttaa kissakarkulaista löytämään nopeammin kotiinsa.
Lisätiedot: Suomen Kissaliitto
Outi Vallenius
tiedottaja
Haastattelut: Veikko Saarela
puheenjohtaja
